Vuosi maastopalojen jälkeen metsä jo vihertää

Foto: Canarias7

Kanarialaisen luonnon kasvillisuus on sitkeää. Vuosi
laajojen maastopalojen jälkeen metsäluonto Teneriffalla ja
Gran Canarialla jo vihertää.

- Metsää vaurioitui kaikkiaan n. 35 000 hehtaaria ja yli
12 000 henkeä evakuoitiin Gran Canarian ja Teneriffan palo-
alueilta heinäkuun lopulla 2007 alkaneissa maastopaloissa.
Metsäluonnon tervehtyminen on ollut yllättävän ripeätä
pahiten palaneilla alueilla, kertoo Juan Salvador León Gran
Canarian ympäristövirastosta.
- Edes optisimmat henkilöt eivät ole osanneet ajatella, että
luonto alkaisi palautua näin nopeasti. Odotukset palautumisen
alkamisesta ovat olleet 2-3 vuotta, León toteaa.

Teneriffalla viime talvi kuivin 60 vuoteen

- Teneriffalla viime talvi on ollut kuivin 60 vuoteen.
Kanarialainen mänty pystyy kuitenkin kasvattamaan palaneesta
rungosta uusia versoja, jos talven kosteus on riittävä. Näin
jo muutaman vuoden kuluttua puut näyttävät vihreiltä, toteaa
Wladimiro Rodriguez Brito Teneriffan ympäristövirastosta.

Oikeuden käsittelyä odottamassa

Teneriffalla, Los Realejosin kunnassa ja tarkemmin Los
Campechesin alueella, paloi maastoa kahdessa päivässä 15 000
hehtaaria ja väestöä jouduttiin evakuoimaan noin 10 000
henkeä palon alta.
Gran Canarialla paloi maastoa 18 700 hehtaaria. Kanarialaisia
mäntyjä paloi noin 8 000 kpl Inaguan, Ojedan ja Pajonalesin
luonnonsuojelualueilla, jotka sijaitsevat keskiosissa saarta.
Mäntyjen lisäksi palmut ja ruo´ot ovat alkaneet kasvaa jo
alueilla uudelleen.
Kaksitoista kuukautta tragedian jälkeen, metsänhoitaja Gran
Canarialta on yhä tutkintavankeudessa Salto del Negron
keskusvankilassa odottamassa oikeuden käsittelyä. Hän on
epäiltynä palojen sytyttämisestä Gran Canarialla.

Apu, joka ei ole saapunut

Vuoden jälkeen tragediasta, 400 grancanarialaista perhettä on
siirretty muualle asumaan. He eivät ole saaneet täysin niitä
korvauksia, joita Espanjan hallitus on luvannut heille.
Näiden perheiden edustaja, Gustavo Rodríguez kertoo, että he
eivät ymmärrä, miksi vapaa-ajan asunnot, jotka ovat palaneet
pahoin, eivät ole saaneet apurahaa. Ne ovat rakennuksia,
jotka muodostavat osan kanarialaisesta maaseutumaisemasta.
Lisäksi suurin osa rakennuksista on saatu perintöinä ja ne
edustavat siten tärkeitä kulttuurisia ja etnografisia arvoja.
Valtiollisilla säännöillä ohjataan apuarahoja, ja syy osan
hakemuksien hylkäämiseen on ollut, että ne eivät ole
täyttäneet näitä säännöksiä.

Teneriffalainen yhdistys Mascasta, Buenavista del Nortesta
toteaa, että vaikka apurahoja onkin saatu, niin ne eivät ole
riittäneet korvaamaan kaikkia vaurioita, joita palosta koitui.
- Monien vaurioituneiden kulttuuriperintökohdetalojen korjaus
on vaikeaa ja työlästä. Niitä päästään korjaamaan vasta tämän
vuoden syyskuulla, yhdistyksen edustaja, Riquelme Díaz kertoo.
- Odotuksen täyteinen vuosi on ollut kova. Kukaan ei ole
voinut unohtaa paloa ja se asuu yhä pelkona meissä, kertoo
Díaz.

Olosuhteet rajoittivat sammuttamista

Grancanarialainen León muistuttaa, että vaikeat ilmastolliset
olosuhteet, pinnanmuodostus ja tulenarka kasvimateriaali
olivat syynä mittasuhteiltaan ennennäkemättömään tragediaan
Gran Canarialla.
Hän pahoittelee, että vuosi palon jälkeen ihmiset eivät
ymmärrä, että kaikki ovat tehneet töitä olosuhteiden
äärirajoilla. Aiemmin on ollut kaksi historiallista suurta
paloa, toinen Yhdysvaltojen Californiassa ja toinen
Australiassa, joissa valitettavasti tuli myös paljon
ihmiskuolonuhreja. Kanarialla vältyttiin onneksi kuolon-
uhreilta.
Hän tunnustaa, että sammutuksessa oli huono koordinointi
ajoittain, mutta kiistää kritiikin huonoista materiaaleista
ja ihmisistä, koska niitä oli riittävästi.

- Kahdeksan tunnin palon jälkeen tuhkana oli 8000 hehtaaria
maastoa. Tuli vahingoitti Tejedan, San Bartolomén, La Aldea
de San Nicolásin ja Moganin kuntia, joiden historialliset
keskukset täytyi evakuoida nopeasti, kuten monia pieniä
maaseutukyliä myös. Sr. León on ylpeä kovan evakuointityön
tuloksista.

- Mennyt vuosi tekee kanarialaisista “mestarin” tulipaloja
vastaan. Saaren hallituksen tulisi keskittää voimat
tiedottamiseen ja väestön opettamiseeen kertomalla miten
he voivat toimia, kun tulipalo syttyy. Lisäksi ammatti-
laisille täytyy järjestää laadukasta palokalustoa, ja ennen
kaikkea, investoida palojen ehkäisemiseen, Juan Salvador
León toteaa lopuksi.

Lähde: Canarias7